Joyce Hatto oli ihmeellinen pianisti. Hänestä ei kuultu oikein mitään vuoden 1976 jälkeen. Sitten Hatton nimissä alkoi ilmestyä tasaiseen tahtiin pianomusiikkia. Hänen nimissään ilmestyi noin 100 eri äänitettä, mukaan lukien tunnetuimpien klassisen musiikin tekijöiden, kuten Beethovenin, Mozartin ja Mendelssonin, kokonaisia konserttoja ja sonaatteja. Se aiheutti kohua maailmalla, sillä sellaisten teosten soittaminen vaatii paljon taitoa ja harjoittelua. No, sitten Joyce Hatto kuoli. Joitain kuukausia sen jälkeen leskimies, joka toimi Joycen tuottajana, paljastui koijariksi. Hän oli pissittänyt koko maailmaa vuosikausien ajan nyysimällä toisten pianistien äänitteitä ja muokkaamalla niitä jonkin verran. (Äänitettä oli saatettu esimerkiksi hidastaa tai nopeuttaa aivan vähän, tai muuttaa äänenvoimakkuutta joiltain osin, ja muuta sellaista pientä.) Sitten ne oli yksinkertaisesti julkaistu Joycen nimissä. Koko vyyhti alkoi purkautua alkuvuodesta 2007, kun yhdysvaltalainen klassisen musiikin kuuntelija Brian Ventura huomasi iTunesin metatietojen väittävän, että Joyce Hatton kappaleen esittäjä olikin unkarilainen Lazlo Simon.
