Frank Herbertin Dyynistä yritettiin tehdä elokuva edellisen kerran vuonna 1984. Kasariluvun tuotos on mitä huonoin, eikä vain sitä, vaan se on lisäksi nolo. IMDb kertoo, että ensi vuoden marraskuussa on tulossa Dyynin uusi tulkinta. Uuden tulkinnan tekijä kertoi maaliskuussa leffatietokanta IMDb:lle, ettei hän halua tehdä samanlaista Dyyniä kuin vuonna 1984 ilmestyi — se on lupaava alku.
Mutta sen tahdon sanoa, että Paterson on hipsterielokuva
Patersonissa syötetään katsojalle tl;dr:ää mitä turhanpäiväisimmistä asioista. Päähenkilö on bussikuski, muttei tietenkään tavallinen sellainen, vaan erityinen. Hän on nimittäin taitava runoilija. Bussikuskin kanssa kotikoloa asuttaa intialainen nainen. Nainen valmistaa herkullisia leivoksia muffinssikartioihin. Hän saa niitä myydyksi ja tekee niillä hyvää tulosta. Nainen lisäksi harrastaa seinien ja vaatteiden maalaamista mustaksi ja valkoiseksi — se on chic. Paterson käy säännöllisesti työpäivän jälkeen hämärässä baarissa juomassa pienen lasillisen olutta. Hän ulkoiluttaa pientä koiraa. Kaikkialla on sievää. Pyykkituvan räppiartistikin on niin kohtelias, että. Tämä kaikki on suunnattu pyjamapojille ja hanavesigobliineille.