Tässä ehdottamaani menetelmää voidaan kokeilla missä tahansa tilanteessa, jossa valitaan vaikuttavaan asemaan henkilö vaalien avulla. Vaaleihin ehdokkaaksi asettuvan henkilön on julkaistava vaalilupaukset, joiden ajajaksi hän sitoutuu, mikäli hänet tullaan valitsemaan. Sen jälkeen kun päättäjä on valittu, ja kun vaaleista on kulunut esimerkiksi puoli vuotta, tai kokonainen vuosi, tulee selvittää millä tavoin päättäjä on työskennellyt toteuttaakseen vaalilupauksensa. Esimerkiksi jos kansanedustaja lupaa vaaleja ennen luoda työpaikkoja ja keventää verotusta, silloin voidaan selvittää mitkä ovat ne konkreettiset toimet, joilla kansanedustaja on niitä asioita valmistellut. Mikäli käy ilmi, että henkilö on pettänyt vaalilupauksensa, hänet tietysti erotetaan vaaleilla saamastaan asemasta. Sitten hänelle tatuoidaan otsaan tikkukirjaimilla sana ”MULKKU” ilman lainausmerkkejä.
Lopuksi hänen etu-etunimekseen kirjataan sama sana. Tieteiskirjailija Isaac Asimovin romaaneissa on vähän samanlainen käytäntö kun etsivä Elijah Baley puhuu roboteista. (Ihmistä muistuttavan robotin nimen edessä voidaan käyttää sanaa ”Robotti”, mutta papereissa ja dokumenteissa se on lyhennetty muotoon ”R.”) Samaan tapaan vaalilupauksensa syönyt päättäjä on aina kirjattava papereihin muodossa M. Etunimi Sukunimi. Silloin sellaisen henkilön kanssa asioidessa voi jo silmäyksellä huomata olevansa tekemisissä venkuran kanssa.
Täydennys maanantaina 14. toukokuuta: Lukija ehkä kummastelee onko sopivaa rangaista vilunkipelaajaa tällaisella tavalla. Jos tätä menetelmää sovelletaan vaikkapa niihin kansanedustajiin, silloin on tärkeää muistaa kuinka vastuullinen tehtävä heillä on. Heidän tekemänsä päätökset vaikuttavat noin viiden ja puolen miljoonan suomalaisen elämään. Heidän tekemänsä päätökset itse asiassa ulottuvat sitäkin suurempiin sfääreihin, sillä heidän tekemänsä päätökset vaikuttavat myös tulevaisuudessa eläviin ihmisiin.
