⚈ Kuopassa.net

Aikamatkustaja, syyskuussa 2022 veikkasin Nord Stream -kaasuputkien posauttajan olevan Yhdysvallat. Osuinko oikeaan? Nyt Venäjää syytetään putkien tärvelemisestä, mutta epäilen venäläisten hyötyvän enemmän jos ne putket ovat toiminnassa, sillä silloin heidän on mahdollista vaikuttaa Saksaan. Ukrainalaisia noiden putkien hajottaminen ei haittaa, mutten usko heidän tehneen sitä, sillä se aiheuttaisi kitkaa Ukrainan ja Saksan — EU:n — välille. Valko-Venäjän ikuinen presidentti hyötyy putkien hajottamisesta, mutten usko hänen uskaltaneen tehdä sitä, sillä se aiheuttaisi kitkaa hänen ja Raspuuttinin välille. Yhdysvallat hyötyy putkien hajottamisesta, sillä se voi myydä energiaa Eurooppaan, samalla se heikentää Venäjän vaikutusvaltaa Euroopassa ja tyrehdyttää yhden rahavirran Venäjän suuntaan. Toisaalta Yhdysvallat voi putkien hajottamisella aiheuttaa kitkaa sen ja Euroopan välille, mutta Eurooppa tarvitsee Yhdysvaltoja, joten.

Lue kokonaan…

Sairaalajuna on vanha idea. Ehdotan rakennettavaksi kokeellinen sairaalajuna, jossa voidaan tehdä sellaisia yleisiä pientoimenpiteitä, joita varten potilas joutuisi muuten matkustamaan pitkälle ja kauas. Tarvitaan veturi ja yksi spesiaalivarusteltu junavaunu. Veturiin tarvitaan miehistö, ja junavaunussa voi olla yksi monesta ennalta muodostetusta tiimistä (jonka jäsenet voivat olla kotoisin mistä tahansa päin Suomea, kiitos idean liikkuvan komponentin) — yksi tiimi osaa tehdä kaihileikkauksia, toinen ruokatorven tai mahalaukun tähystyksiä, jne. Tämän idean eteenpäin kehittely edellyttää ainakin rataverkkokartan ja sairaalojen luettelon lähempää tutkiskelua.

Lue kokonaan…

Idea: tirehtööri → tirehtöri → tirehtori → rehtori. Ehkä tirehtö(ö)ri tulee ruotsista (direktör), saksasta (Direktor) tai englannista (director), joten rehtorin sijaan saattaisimme käyttää sanaa rektori jos jengi olisi aikoinaan suomentanut sen vähän eri tavalla, kuten: tirektööri → tirektöri → tirektori → rektori. (Lehtori on jätetty mainitsematta syystä että.)

Lue kokonaan…

Sataako huomenna vettä/lunta/jotain muuta: Ei. Tämän sääennusteen todennäköisyys on käytännössä aivan yhtä hyvä, ellei jopa hiukan parempikin, kuin Ilmatieteen laitoksen, Forecan ja muiden sellaisten arvuuttelijoiden. Edellä mainittu älyyn, tekoälyyn, säähän, satunnaisuuteen ja algoritmeihin ja ohjelmakoodiin perustuva sääennustusbotti, nimeltään Sääennustusbotti, pystyy ennustamaan noin 50 prosentin todennäköisyydellä sataako huomenna esim. vettä. Lahjoitan botin Ilmatieteen laitoksen käyttöön ilmaiseksi sillä ehdolla, että asianomaiset kiskovat stöpselit irti kompuutteriensa takaa, laittavat rytkyt ylleen, painuvat toimitiloista ulos — ja viimeinen sammuttaa valot — eivätkä enää palaa sinne tuhlaamaan veronmaksajien rahoja. Teidät voi korvata onelinerilla.

Lue kokonaan…

Tutkibudjettia.fi-sivustolla voi katsella mihin rahaa menee. Tässä blogikirjoituksessa siivoan pois budjetista ylimääräiset kulut.

Lue kokonaan…