Kyselin julkisuuslakiin perustuvan tietopyynnön muodossa vastausta seuraavaan kysymykseen: Mikä on se hyväksyttävä peruste, jolla miespuoliset Suomen kansalaiset asetetaan eri asemaan muihin nähden kun kyseessä on asevelvollisuus?
Taustoitin kysymystä tällä tavalla: Jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollisuuslain mukaan asevelvollinen, eikä Suomen perustuslain mukaan ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan.
Sain ensimmäiseksi vastauksen Puolustusvaliokunnasta. Se on tällainen:
Perustuslain 127 §:n mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään. Vakiintuneesti on katsottu, velvoite suorittaa varusmiespalvelus koskee vain miehiä, naisilla on vapaaehtoinen asepalvelus. Suomessa perustuslakia tulkitsee perustuslakivaliokunta. Pyydänkin olemaan perustuslakivaliokunnan kollegoihin yhteydessä sen suhteen, miten tällaiseen tulkintakäytäntöön on päädytty.
Huomaa kuinka tämä vastaus ei vastaa kysymykseen: Mikä on se hyväksyttävä peruste, jolla miespuoliset Suomen kansalaiset asetetaan eri asemaan muihin nähden kun kyseessä on asevelvollisuus?
Sen jälkeen kysyin asiasta Perustuslakiovaliokunnasta, joka vastasi tällä tavalla:
Eduskunnan perustuslakivaliokunta ei ole viranomaistoiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslain) 4 §:ssä tarkoitettu viranomainen, eikä valiokunnan asiakirjoihin siten sovelleta julkisuuslakia. Valiokunnan asiakirjojen julkisuudesta säädetään perustuslain 50 §:ssä ja eduskunnan työjärjestyksen 43 a – 43 c §:ssä. Tietopyyntöjä ei siten valiokunnassa käsitellä julkisuuslain mukaisessa järjestyksessä. Kysymyksenne koskee perustuslain tulkintaa. Perustuslakivaliokunnan virkamiehillä ei ole toimivaltaa vastata yksittäisiin perustuslain tulkintaa koskeviin kysymyksiin, eikä valiokunta ota käsiteltäväksi yksittäisten kansalaisten sille osoittamia kirjoituksia (PeVP 13/2019 vp, § 10, ks. myös PeVP 95/2018 vp, § 14). Yleisellä tasolla voin kuitenkin todeta, että voimassa oleva naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annettu laki on säädetty hiljattain perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella. Valiokunta arvioi sitä koskevassa lausunnossaan PeVL 49/2021 vp (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documents/PeVL_49+2021.pdf) naisten asepalveluksen vapaaehtoisuutta. Valiokunnan mukaan (lausunnon kappale 5) perustuslaista ei ole katsottu johtuvan estettä sille, että asevelvollisuus säädetään lailla koskemaan vain miehiä. Valiokunta viittasi siihen, että naisten asepalvelus on voitu perustuslakiesityksen perusteluissa olevan nimenomaisen maininnan mukaan säätää edelleen vapaaehtoisuuteen perustuvaksi (HE 1/1998 vp,s. 182/I, https://www.eduskunta.fi/fi/vaski/hallituksenesitys/documents/he_1+1998.pdf). Valiokunta arvioi tilannetta samalla tavoin kysymänne asevelvollisuuslain säätämisen yhteydessä vuonna 2007 (PeVL 9/2007 vp, s. 4-5, https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documents/pevl_9+2007.pdf). Valiokunta kuitenkin katsoi lausunnossa PeVL 49/2021 vp (kappale 6), että sikäli kuin tulevaisuudessa ryhdytään asevelvollisuutta koskevan lainsäädännön muutoksia tarkoittavaan lainvalmisteluun, on tässä työssä perusteltua tarkastella myös asevelvollisuuteen liittyviä sukupuolten erilaista kohtelua koskevia yhdenvertaisuuskysymyksiä sekä muodollisen että tosiasiallisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Huomaa kuinka tämä pitkä vastaus ei vastaa kysymykseen: Mikä on se hyväksyttävä peruste, jolla miespuoliset Suomen kansalaiset asetetaan eri asemaan muihin nähden kun kyseessä on asevelvollisuus?
Nämä viranomaiset eivät voi vastata siihen kysymykseen, koska se sotii Suomen perustuslakia vastaan.
