Valko-Venäjällä oli kerran sadassa vuodessa mahdollisuus siirtyä demokratiaan. Se ei sikäläiselle eliitille maistunut. Maata on hallinnut vuodesta 1994 asti diktaattori Aljaksandr Lukašenka. Hän keksi vuonna 2014 sellaisen lain, joka kieltää maataloustyöntekijöitä eroamasta työpaikoistaan ilman lupaa. Siellä on sama maaorjuuskäytäntö kuin edesmenneessä kaikkien kansojen paratiisissa: oman asuinpaikan ja oman työpaikan valitseminen ei tule kuuloonkaan. Sellaisia säännöstelyjä keksittiin valkovenäläisten riesaksi jo vuonna 2012. Silloin nimenomaan metsätyöläisten oikeuksia kavennettiin.
Valko-Venäjän ja Ukrainan välillä kulkee tietysti raja, mutta vuonna 1986 tapahtunut Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus oli rajat ylittävä tapahtuma.
Ukrainalaisen nettijulkaisu Hromadsken uutinen päivämäärältä 16.8.2017 otsikoitiin Is Your Wooden Chair Made in Chernobyl? Siinä kerrotaan Valko-Venäjällä hakkuupalstoilta otettavan puunäytteitä. Niistä näytteistä selvitetään puuhun päätyneen cesiumin pitoisuus. Jos jonkin rajan ylittävä nuketusarvo ylittyy, saastuneet puut haudataan.
Valko-Venäjällä ei ole kriteerejä miten paljon strontiumia puunäytteessä saa olla ennen kuin se hylätään. Ukrainalaisten standardien mukaan 85–100 prosenttia valkovenäläisistä Polesian suojelualueelta kaadetuista puista hylättäisiin liian suurten strontium-90-arvojen vuoksi.
Radioaktiivista puutavaraa toimitetaan esimerkiksi Moldovaan, Saksaan ja Liettuaan. Säteilyn myrkyttämä puutavara on peräisin Polesian säteily-ekologiselta suojelualueelta. Se alue on Valko-Venäjällä sijaitseva osa Tšernobylin suojavyöhykettä.
