Meinasin ensin kirjoittaa tsekkimiehestä kertovasta dokumenttielokuvasta. Siinä elokuvassa väitetään autolla kuriirin hommia tekevän miehen asuneen autossaan seitsemän vuotta astumatta sinä aikana kertaakaan mersunsa ulkopuolelle. Sitten törmäsin väitteeseen, että tuo dokkari olj’ vilunkipeliä ja että kyseinen outolintu-ukko oli palkattu näyttelemään tuodakseen filmin tekijöille mainetta, kunniaa ja arvatenkin myös rahaa. Tuo huiputus, tuo petkutus, on aasinsilta tämänkertaiseen blogimerkintään.
Joudun ennen tämän postauksen kirjoittamista tonkimaan esiin Mitrohinin arkistosta kertovan kirjan. (Niitä on ilmestynyt kaiketi kaksikin kappaletta. Minulla on vain se ensimmäinen osa.) Muistan lukeneeni sen kirjan alkuvaiheilla kuinka venäläiset pian Mitrohinin arkiston vuodettua julkisuuteen ryhtyivät väittämään kiven kovaan, että koko tietovuoto on länsimaiden tekemää propagandaa ja että paljastuneet dokumentit ovat väärennöksiä.
Samaan tapaan WikiLeaksin tuorein paljastus, jonka WikiLeaks nimesi Vault 7:ksi, voi Yhdysvaltain hallituksen ja Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun (CIA:n) mukaan olla venäläisten, kiinalaisten tai muiden antiamerikkalaisten tuottama väärennös. Tai vaihtoehtoisesti amerikkalaiset eivät anna siitä minkäänlaista kommenttia. Sekin vaihtoehto on olemassa, että koko Vault 7 -projekti on täysin tai osin mielikuvituksen tuotosta.
Venäläisten reaktio, kun Mitrohinin arkisto päätyi länsimaihin
Idän suunnalta lienee kuulunut ”Suka!” ja ”Blyat!” ainakin muutaman kerran. The Sword and the Shield -kirjan johdantotekstissä arvellaan KGB:n tehtäviä omaksuneen Venäjän ulkomaantiedustelupalvelun (SVR:n) joutuneen melkoiseen lietemyrskyyn Mitrohinin vuoksi. Vertailun vuoksi kirjassa kerrotaan kuinka KGB hätääntyi amerikkalaisen John Barronin vuonna 1974 julkaisemasta kirjasta. Se hätääntyi siinä määrin, että se tilasi peräti 370 raporttia selvittääkseen miten paljon tuhoa Barron kirjallaan sille aiheutti.
WikiLeaks kertoo maaliskuun 7. päivän vuodosta
Yritän tähän kirjoittaa helppolukuisen yhteenvedon siitä mitä tietoja WikiLeaks on saanut haltuunsa. WikiLeaks ryhtyi 7.3.2017 tuomaan esille yksityiskohtia CIA:n hämärähommista. Hommien ensimmäisen näytöksen nimi on Year Zero. Sen mukaan CIA:n hakkerointiosastolla on yli 5000 rekisteröityä käyttäjää. Se posse on tuottanut yli tuhat erilaista hakkerointijärjestelmää, troijalaista, virusta ja muuta haittaohjelmaa. WikiLeaks tietää kertoa hakkerointiosaston tuottaneen enemmän ohjelmakoodia kuin mitä tarvitaan Facebookin pyörittämiseen. Ehkä Facebookin käyttämän koodin määrä on paljastettu jossain, tai ehkä koko vuoto on mielikuvituksen tuotetta ja sen kirjoittanut taho teki ensimmäisen selkeän virheen esittämällä tuon väitteen.
Edellä mainitut haittaohjelmat ja hakkerointityökalut voivat saastuttaa esimerkiksi älykkäitä telkkareita muuntamalla ne salakuuntelulaitteiksi, jotka voivat lähettää keräämänsä datan nettiin. Esimerkiksi Samsungin älytelkkareihin kohdistettu hyökkäys valmistettiin CIA:n ja brittilandian MI5:n kanssa. Telkkariin kohdistuvan haittaohjelman nimi on Weeping Angel. Se voi saada television näyttämään siltä niin kuin se olisi pois päältä, mutta tosiasiassa se pysyy päällä ja nauhoittaa ääntä.
Lokakuussa 2014 CIA selvitti keinoja saastuttaa moderneja autoja ja rekkoja — niiden hallintalaitteita.
Ymmärrettävästi monet älypuhelimet ovat CIA:n kiinnostuksen kohteina. Saastuneet puhelimet voivat lähettää käyttäjän tietämättä puhelimen maantieteellisen sijainnin, mutta myös tekstiviestejä ja ääntä, kuten myös kännykkäkameralla otettua kuvaa ja videota. Erityisesti CIA on innostunut tuottamaan haittaohjelmia iPhonelle ja muille Applen tuotteille, kuten iPadeille. Suhteettoman suuri kiinnostus ompputuotteita kohtaan voidaan selittää sillä, että Applen tuotteita suosivat monet ”eliittiryhmät”, kuten poliitikot, diplomaatit ja liikemiehet. CIA tuottaa haittaohjelmia myös Androidille. Android on WikiLeaksin mukaan käytössä noin 85 prosentissa kaikista maailman älypuhelimista. Datan sieppaamisen lisäksi haittaohjelmat ohittavat mm. WhatsAppin suorittaman tietojen salauksen.
Microsoft Windowsin saastuttaminen ja hallinta on myös yksi ikuisuusprojekti. Niistä haittaohjelmista osa on istutettu CD- ja DVD-levyille, osa USB-asemille. CIA on innostunut saastuttamaan myös nettipalvelimia ja muuta netin infraa. Malwarea on koodattu Windowsin lisäksi Macille, Linuxille, Oracle Solarisille ja muille.
