⚈ Kuopassa.net

Lisää kertomuksia netistä. 摆烂

Tagipilvi

"esa"

Koska Kuopassa.net-blogissa on niin paljon sisältöä, jo 1362 julkaistua kirjoitusta, katsoin parhaaksi ryhtyä hyödyntämään Textpatterniin (siis siihen systeemin, jolla näitä blogikirjoituksia ko. sivustolla julkaistaan), luotua tagipluginia. Tuo tagiplugini mahdollistaa yksittäisten blogikirjoitusten merkitsemisen tietyillä avainsanoilla. Suosituimmat avainsanat ryhmitellään tagipilveen. Tällä sivulla listataan kaikki tagilla, siis avainsanalla esa, merkityt blogikirjoitukset.

Terapeuttinen hypotermia voi mahdollistaa miehitettyjen pitkäkestoisten avaruusmatkojen tekemisen

Kolusin Y Combinatorin uutisvirtaa. Löysin sieltä tämän ehdotuksen kuinka ihmisen voi toimittaa kauas avaruuteen pakastamalla hänet ainakin joksikin aikaa. Idea perustuu siihen, että matkustaja laitetaan arkkupakastimen kaltaiseen kammioon, jossa kehon lämpötila voidaan pitää paljon normaalia alhaisempana. Tässä PDF:ssä mainitaan sivulla 14 kuinka tähän mennessä on testattu menestyksellisesti ihmisen pakastamista pisimmillään 14 päivän ajaksi. Tällainen lähestymistapa on ehkä käytössä kun ihminen lähetetään Marsiin ja kun hänet tuodaan sieltä takaisin.

Lue kokonaan…

Tärkeimmät asiat SpaceX:n Making Life Multiplanetary -videosta

Huomasin äsken keltaisen muistilappusen, johon olin kuulakärkikynällä laittanut seuraavan viestin: ”29.9. IAC, Musk pitää puheen”. Nyt sen lapun voi rutata. Avaruusyhtiö SpaceX julkaisi eilen YouTube-kanavallaan International Astronautical Congressissa kuvatun esitelmän. Se on 40 minuutin pituinen tietopaketti niistä asioista, joita Elon Musk toivoo tapahtuvan SpaceX:lle ja ihmiskunnalle. Kyseessä on täydennys vuoden takaiselle sukkulalentuesuunnitelmalle. Eilistä videota on tähän mennessä katseltu noin 380 000 kertaa.

Lue kokonaan…

Sputnik-satelliitin laukaisusta on kulunut 60 vuotta

Neuvostoliitto ampui planeettamme kiertoradalle Sputnik-sarjan ensimmäisen satelliitin 4.10.1957. Se laukaistiin Kazakstanissa sijaitsevasta Baikonurista. Sputnik 1 painoi 83 kilogrammaa ja hyrräsi planetan ympäri sellaista vauhtia, että täyden kierroksen tekeminen vei joko 96 tai 98 minuuttia. Satelliitti lähetti joidenkin kuukausien ajan yksinkertaista radioviestiä. YouTubeen on ladattu useita videoita, kuten tämä, joissa mahdollisesti esitellään sputnikilaista piipitystä.

Lue kokonaan…

Mars One

Joulukuussa Mars One kertoi lykkäävänsä ensimmäisen miehittämättömän demonstraatiolennon laukaisua. Se tehdään vuonna 2022. Sitä seuraa ihmisasutuksen tarpeita palvelevan kommunikaatiosatelliin lähettäminen vuonna 2024. Kaksi vuotta sen jälkeen, siis 2026, laukaistaan mönkijä. Vuonna 2029 on vuorossa seuraavan mönkijän ja ”asuntojen” lähettäminen. Mönkijöiden tehtävä on laittaa asunnot valmiiksi ihmisiä varten. Sitten vierähtää taas pari vuotta, kunnes ensimmäiset neljä asukasta lähetetään Marsin pinnalle. Tällä hetkellä Mars Onen astronauttiohjelmassa on käynnissä karsintavaihe. Jäljellä on tuhansista ehdokkaista 100 kandidaattia. Heistä valitaan 3–6 neljän hengen ryhmää. Sitten heidät palkataan kokopäivätyöhön Mars Onen palvelukseen tarkoituksena lähettää heidät aikanaan Marsin pinnalle loppuiäkseen.

Lue kokonaan…

2016_11_11-Press-release-New-Space-law.pdf

Puolen miljoonan asukkaan Luxemburg julkaisi Microsoft Wordilla kirjoitetun pressitiedotteen. Siinä kerrotaan uuden Luxemburgin avaruuslain sallivan ulkoavaruudesta kerättyjen resurssien kaupallisen hyödyntämisen kansainvälisten lakien mukaan. Luultavasti ensi vuoden alussa voimaan astuva laki on ensimmäinen laatuaan ainakin Euroopassa.

Lue kokonaan…

Hubble 2.0 laukaistaan kahden vuoden kuluttua

Sen nimi on James Webb Space Telescope. Tuo parikymmentä vuotta työstettävänä ollut avaruusteleskooppiprojekti on viimein valmistumassa. Se aiotaan laukaista lokakuussa 2018. Valtavan projektin tekemiseen on tähän mennessä osallistunut tuhansia ihmisiä 17 eri maasta, joskin ensisijaisesti Yhdysvalloista. Projektin hintalappu on yli seitsemän miljardia euroa. Tuollaisen laitteen vakuuttaminen voi olla aika hankalaa, ja on varmasti kaikille sen tekemiseen osallistuneille hermoja raastava kokemus lähettää se raketin kyydissä avaruuteen. Aluksesta kerrotaan tarkemmin dramaattisessa Webb Telescope Deployment Sequence -videossa.

Lue kokonaan…

Jules Vernen kuulento vuonna 186*

Tieteiskirjailija Jules Verne kirjoitti vuonna 1865 kahteen osaan jaetun tarinan. Tarinan ensimmäisessä osassa Yhdysvalloissa toimiva Gun Club valmisti valtavan maahan upotetun tykin. Sen sisälle pantiin räjähdysaineita. Räjähteiden päälle laskettiin alumiinista valettu ontto ammus. Ammuksen sisälle meni kolme miestä, kaksi koiraa ja kanoja. Tämä tarina lipoo hyvin pitkälti sitä rataa, jonka suoritti Apollo 8 loppuvuodesta 1968. Kummassakin päädyttiin kiertämään Yön Kuningatar, kuten Jules Verne Kuuta kutsui, jonka kierrettyään seikkailijat sutsisatsattiin takaisin kotikonnuille lätsäyttämällä alus mereen.

Lue kokonaan…

Kansainväliseen avaruusasemaan kiinnittyminen jokapojan ulottuville

International Docking Standard -projekti on ollut käynnissä ainakin vuodesta 2010 asti. Sen pyrkimyksenä on tehdä helpoksi luoda jokin vehje, kuten sukkula, joka voi kiinnittyä Kansainväliseen avaruusasemaan (ja arvatenkin avata ilmatiiviin yhteyden aluksen ja aseman välille). Kiinnittymisstandardin koostamiseen on osallistunut NASAn lisäksi ESA, sekä Kanadan (CSA) ja Japanin (JAXA) ja Venäjän (Roskosmos) avaruusjärjestöt. Standardinmukainen komponentti ei voi kuitenkaan liitää suorilta käsin Kansainväliseen avaruusasemaan, sillä kiinnittymistä varten pitää saada lupalappu.

Lue kokonaan…

600 kilogramman Schiaparelli (EDM) laskeutuu Marsiin

ESAn ja Roscosmoksen ensimmäinen yhteinen projekti, Marsin pinnalle laskeutuva Schiaparelli, sisältää vain vähän tieteellisiä instrumentteja. Pari niistä on valmistettu enemmän tai vähemmän Suomessa. Kosteussensori ja painesensori ovat Ilmatieteen laitoksen ansiota.

Lue kokonaan…

Hienoja rakettivideoita

Vuorossa on videosuosituksia. Raketteja. Avaruusaluksia. Sukkuloita. Ensimmäisenä on vuorossa IMAX-kameroin filmattu avaruussukkulan laukaisu seitsemän vuoden takaa. Majesteetillinen äänenlaatu. Sen jälkeen on luvassa NASAn ja Orbital ATK:n kohtalaisen uunituoreen raketin testausta. Kolmanneksi videoksi sopii ESAn Sentinel-1A:n ponkaisu taivaalle. Neljäs ja viimeinen klippi on tanskalaisen avaruuteen mielivän harrastelijatiimin, jolla on muuten tyylikäs logo, rakentaman BPM5-raketin polttotesti. Ennen sen katsomista kannattaa laittaa kaiuttimien tai kuulokkeiden äänenvoimakkuus matalalle.

Lue kokonaan…

Suomen nanosatelliitti taivaalle loppuvuodesta

Tiedätkö kuinka paljon Suomi satsaa Euroopan avaruusjärjestöön? 20 miljoonaa euroa. Se on kolme kertaa pienempi summa kuin mitä tänään arvottavasta Eurojackpotista voi kääriä. Sillä summalla ei tehdä kovin montaa sisunauttia, eikä paljon tiedettä tai historiaa. Kreikkaan ja Afrikkaan lähetettäväksi löytyy toki miljardeja euroja. No, kaikesta huolimatta viiden vuoden ajan työstetty nanosatelliitti, nimeltään Aalto-1, saataneen viimeinkin taivaalle. Sen raketoimisesta kiertoradalle on jo laitettu nimmarit soppariin. Laitteessa on jonkinlainen koululaisten rakentama säteilymittari. Lisää juttua Suomen ensimmäisestä satelliitista löytyy Space Finlandin uutisesta.

Lue kokonaan…