⚈ Kuopassa.net

Rouhea termi, memeettinen sodankäynti, tarkoittaa mielipidevaikuttamista pääasiassa pilakuvien välityksellä. Termin ensimmäinen sana juontuu ”meemi”-sanasta. Se tarkoittaa netissä leviävää ilmiötä. Kuvia askarrellaan milloin mistäkin aiheesta ja niitä levitetään lähinnä kuvalaudoilla. Kuvalaudat toimivat kuten keskustelulaudat, eli foorumit, mutta niissä kirjoitetun tekstin sijaan katselijan huomio kiinnittyy ensimmäisenä kuviin.

Lue kokonaan…

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi vuonna 1971 kirjasen, näköispainoksen, Mikael Agricolan Abckirian säilyneistä teksteistä. Kirjan tekstit ovat luultavasti vuosilta 1543, 1551 ja 1559. Kirjassa käytetty fontti on sellainen ikiwanha, muinainen goottilainen fonttityyli. Sillä tehtyä kirjoitusta on hankala tulkita.

Lue kokonaan…

Otsikko on tietysti vähän leväperäinen, mutta jos luet eteenpäin, ei se ole liikaa liioiteltu. Nimittäin joskus vuonna 2015 tai jopa vuotta aiemmin Ruotsissa tapahtui valtava tietovuoto. Se purkautui maailman tiedotusvälineiden tietoon vasta viime viikolla. Skandaali on sellainen, että periaatteessa jokaisen Ruotsin kansalaisen tiedot vuosivat ulkomaille. Tuollaisen kikkiriikkisen möhläyksen jäljiltä Ruotsin hallitus miettii kannattaako sen jatkaa toimintaansa vai olisiko heidän kenties erottava. Ottiatuota…

Lue kokonaan…

Porvoossa on sellainen juttu kuin kansallinen kaupunkimetsä. Kaupunki ja metsä. On haluttu keksiä tuollainen kaupunkimetsä-sana, koska on sellainen unelma tai tavoite tai haave. Käytännössä se ei voi toteutua. Se ei ole mahdollista. Metsä ei elä kauan kaupungissa eikä kaupunki halua olla metsässä. Kun metsä ja kaupunki pannaan toistensa naapureiksi, ne kamppailevat toisiaan vastaan. Koska kaupungit harvoin metsittyvät, kaupungit useimmin voittavat tuollaiset kamppailut. Porvoon kansallisessa kaupunkimetsässä kaupunki laajenee metsän kustannuksella. Samaan tapaan monikulttuurisuus tarkoittaa jomman kumman osapuolen tuhoamista toisen kustannuksella. Ruotsissa se kulttuuri-osa tuhoutuu, moni-osa leviää.

Lue kokonaan…

Tokan maailmansodan aikana saksalaiset valmistivat erilaisia tornittomia panssarivaunuja, kuten Stugeja (Sturmgeschütz) ja StuHeja (Sturmhaubitze), ja sodan lopussa myös Hetzereitä (Jagdpanzer 38). Sitten vierähti vuosikymmen ja ruotsalaiset rupesivat rakentamaan samaa konseptia hyödyntävää Stridsvagnia eli S-tankkia. Saksalaisten mielestä Stugit ja sellaiset, joita Suomessa kutsutaan rynnäkkötykeiksi, oli tarkoitettu väijytyshommiin. Saksalaiset halusivat Sturmin olevan ”vänta på” -moodissa jossain puskassa — ei siis hyökkäävän. Sen haluttiin olevan puolustus-, ei hyökkäysase. Ruotsalaisten suunnitelmissa Stridsvagn 103:a käytettiin kuten normaalia panssarivaunua, mutta Swedish Tank Archivesin artikkelin mukaan vaunun miehistön piti pyrkiä yllättämään vihollinen ja tulittaa sitä tarkasti, koska panssarivaunujen välisessä mittelössä ensimmäisenä tulittava vaunu lähes aina tuhoaa vastustajan.

Lue kokonaan…

Viihdytetään itseämme. Wikipedia on hauska paikka kun ensin sitä huomaa lukevansa jotain asiaa fillareista ja hetkeä myöhemmin jotain aivan toista Ruotsista. Wikipedian englanninkielisellä puolella kerrotaan, että länsinaapurimme on hankkinut seurakseen 81 300 turvapaikanhakijaa vuonna 2014. Luultavasti hakijoiden lukumäärä on 90 000 vuonna 2015 ja 80 000 vuonna 2016. Aikamoinen saavutus, eikö? Jos tarkastellaan vain saapuvan väen määrää, sehän on kuin valtakuntaan pullahtaisi joka vuosi Kouvolan tai Joensuun kokoinen kaupunki.

Lue kokonaan…